Viikonlopun saldoa

Viikonloppu sujui pihatöiden merkeissä. Kitkemisen lisäksi huhkin talikon kanssa männynkuorikatekasan kimpussa. Mainittu katekasa ja sen hupenemattomuus on häirinnyt jo jonkin aikaa. Toimituksesta on vuosi ja kasasta edelleen noin puolet jäljellä. Viime syksynä näytti siltä, että katetta tuli tilattua ihan liikaa, mutta nyt tilanne on toinen. Vinkkinä katehankintaa pohtiville: kuivuessaan männynkuorikate painuu melkoisesti kasaan, sitä kannattaa siis laittaa 1,5 - 2 kertainen määrä suunniteltuun lopputulokseen nähden. Meilläkin katteen määrä esim. timanttituijien juurilla tuntui ensin runsaalta, mutta kuivuessaan kate on painunut niin paljon kasaan, että sitä oli nyt hyvä lisäillä.

Viikonlopun työmaata. Talikolla kuorikatteen siirtäminen kottikärryihin sujuu helpoiten. Muitakin välineitä on tullut kokeiltua, mm. tavallista sekä lumilapiota. Talikko kuitenkin toimii parhaiten.

Noin 20 kottikärrykuormallista myöhemmin havaitsin, että katekasa oli huvennut ehkä puoleen entisestä. Ihan en päässyt tavoitteeseeni hävittää koko kasa viikonlopun aikana, mutta alku oli lupaava. Katteen kärrääminen on oivallista puuhaa myös syksyn sadepäivinä, kunhan muistaa pukea vedenpitävät vaatteet päälle ja laittaa saunan lämpiämään.:)

Mitäs palleroita nämä ovat?

Eilen illalla siirryin istutuspuuhiin. Ensiksi istutin äitini Hankoniemeltä tuliaisiksi tuomat mehitähdet talvehtimispenkkiin. Koska pihamme on edelleen vaiheessa, mainituille tähdille ei ole vielä lopullista sijoituspaikkaa tiedossa, joten tein sekoituksen hiekasta ja mullasta, kippasin sen istutusrondellin viereen ja painelin mehitähdet hiekkaiseen kasvualustaansa. Lopuksi kastelin istutuskumpareen reilusti. Paikka on lämmin ja kasvualusta läpäisevä, joten eiköhän nuo tuossa menesty ensi kevääseen asti.

Mehitähdet väliaikaisesti istutettuna. Näitä pitää jakaa ja harventaa säännöllisesti, sillä ovat ahkeria leviämään.

Istutin myös pari komeaa Joriinia eli Daaliaa ruukkuihin jo rupsahtaneiden samettiruusujen tilalle. Toisen ruukun sijoitin tuttuun paikkaan lämpökaivon kannen päälle ja toisen terassin liukuoven eteen, jotta istutusta voi ihailla myös sisältä ruokailupöydän äärestä. Näiden pitäisi pärjäillä ulkona ruukuissa aina siihen asti kunnes yöt kylmenevät useamman kerran pakkasen puolelle. Sitten täytyykin pohtia, yritänkö talvettaa juuret vai heitänkö ne pois.

Joriinit ruukussa terassin oven edessä. Mukana myös aiemmin kesällä ostamiani muratteja, jotka ovat menestyneet mainiosti.

Olen tyytyväinen viikonlopun saldoon: pääsin vihdoin ahertamaan oikein kunnolla pihan kimpussa, minkä lisäksi ehdin maalata terassien rimoituksia sekä toimia hanslankarina Harrille, joka naulasi sisääntulokuistin kattoa sekä ruuvaili rimoituksia paikoilleen. Tästä on hyvä jatkaa hommia iltaisin nyt kun vielä on valoisaa.