Kasveja luonnossa

Tuossa maalatessa tuli havainnoitua, minkälaisia luonnonkasveja pihamme läheisyydessä - ja vähän pihallakin - kasvaa. Riesahan nuo ovat, jos niitä joutuu kukkapenkistä kitkemään, mutta toisaalta myös hyvin kauniita. Parhaiten viihtyy leskenlehti, joka näyttäisi vallanneen kasvutilaa myös juolavehnältä. Tuo viimeksi mainittu on vähentynyt merkittävästi, mikä on tietysti kitkemisen näkökulmasta hyvä asia. Uutena tulokkaana voisin mainita peltokortteen, jota en muista aiempina kesinä edes nähneeni - nyt tuota hörhelöä pukkaa vähän joka paikassa.

Ojanpientareen valtias - tälle tarttis vissiin tehdä jotain?

Leskenlehti on kansoittanut lähes koko ojanpientareen ja puskee pihallemme kohdissa, joissa katekangas ei ole estämässä kasvua. Kasvi viihtyy niin hyvin, että vetää koossa vertoja jo ruttojuurelle. En niin välittäisi, vaikka kyseinen kasvi katoaisi kokonaan kulmiltamme - tätä on tullut kitkettyä enemmänkin ja maaversot ovat todella pitkiä.

Tuosta pääsee kasvamaan, sepelin ja katekankaan välistä.

Ojanpientareella on tänä kesänä kasvanut myös muutama komea ohdake. Itse en tunnista, onko kyse pelto-ohdakkeesta vai mistä? Piikkejä on melkoisesti, eikä varteen kannata tarttua ilman hanskoja. Toinen "pisteliäs", joka on ilmestynyt tonttimme partaalle, kuin myös kukkapenkkiini, on nokkonen. Pikkuraksaajakin oppi kesän aikana, miltä nokkonen näyttää - ja ennen muuta, miltä se tuntuu.

Tälle ohdakkeelle on kuvan ottohetken jälkeen käynyt "ohdakkeisesti" - kun palasimme mökkireissulta havaitsin, että ohdake oli kuivunut pystyyn. Liekö juuret houkutelleet jotain syöpöttelijää? Ettei vain olisi myyrän tekosia?

Ojan pientareella kasvaa myös lajike, jonka menestymistä haluaisin auttaa, nimittäin hiirenvirna. Tämä lapsuuteni lempikukka viihtyy vieretysten niittynätkelmän kanssa ja molempia olisi ilo nähdä ojanpientareella enemmänkin. Jos saan tuon leskenlehden kuriin, nämä kaksi voisivat menestyä paremmin ja vallata itselleen lisää tilaa.

Hiirenvirna (ja niittynätkelmä takana).

Myös saunakukka eli peltosaunio viihtyy paikka paikoin. Tuoksu ei ole parhain mahdollinen, mutta silmälle valkoinen kukinto on kaunis.

Peltosaunio

Ja tässä alla pihamme uusin "pahis" eli peltokorte. Tuo hattivatitkin mieleen tuova hörhäke tunkee vähän joka raosta, mm. katekankaaseen tulleista rei'istä. Kun nyhdän kasvustoa pois paljastuu kankaan alta pitkääkin pidemmät varret/versot. Kasvunopeus on uskomaton tällä lajilla. Todellinen rikka.

Peltokorte

Yhden putkenkin bongasin ojanpientareelta. En tiedä, mikä putkista on kyseessä, mutta komea yksilö on.

Mikäs putki tämä on?

Entä torjunta? En kauheasti perusta myrkyistä, tosin niitäkin lienee pakko jossain määrin käyttää mm. sokkelin vierustoilla. Kitkeminen on tietysti tylsää, mutta ainakin meidän pihalle tähän mennessä eksyneet lajit on ollut kohtuullisen helppo poistaa mekaanisesti - ehkä voikukkaa lukuun ottamatta. Kattaminen kankaalla toimii hyvin, kunhan kankaassa ei ole reikiä. Sen sijaan pelkkä kuorikate ei vaikuta kovin tehokkaalta rikkaruohojen torjunnassa. Tulevina vuosina, jahka saan lisättyä maanpeitekasveja, rikkaruohojen kasvu vähenee jo muiden kasvien varjostuksenkin vuoksi. Kitkemisestä tuskin pääsee koskaan eroon, mutta sellaista se puutarhan hoitaminen on.

(Käytetty kähde http://wikipedia.org)