Kasvihankintoja

Alla muutamia uusimpia kasvihankintoja. Tällä kertaa tein ostoksia sekä Keravan Honkkarissa että Tuusulassa, Pirilän kukkatalossa.

Sammalleimu Phlox subulata "Atropurpurae". Istutuspaikka on vielä mietinnässä.

Edessä vuorimäntyjä Pinus mugo mughus ja takana kolme tuiviota Microbiota decussata. Nämä istutetaan itärajalle.

Ensimmäinen kahdesta alppiruususta - valkoalppiruusu Rhododendron "Cunningham's White". Tämä on istutettu pohjoiselle pihalle yhdessä alla olevien atsalean ja alppiruusun kanssa.

Knap Hill -atsalea Rhododendron "Hotspur Red"

Kotimainen FinE nukka-alppiruusu Rhododendron "Hellikki"

Ruusuangervo Spirae japonica "Froebelii". Näitä ostin kaksitoista ja istutin keskipihalle, kivetyn alueen viereen.

Virheostos

Ostimme talon pohjoispäädyssä olevaan vesipisteeseen kuvassa näkyvän puutarhaletkusysteemin. Pakkauksessa mainittiin, että letku ylettää jopa 9 metrin päähän. Tosiaan, kunhan ensin taistelet jengat suoriksi ilman, että vedentulo loppuu syystä, että putkio on jostain kohtaa kaksin kerroin. Käytännössä tällä letkulla ylettää kastelemaan noin 5 metrin päässä olevat kaksi mäntyä sekä kulman takan olevan omenapuun. Että sellainen ostos.

 

Tuon korkkiruuvihässäkän venyttäminen 9 metrin päähän vaatii voimia ja ennen muuta kärsivällisyyttä. Virheostos.

Tämä letku siirtyy sisälle autotalliin jahka saamme sinne vesipisteen. Talon eteläpäädyssä olevaan vesipisteeseen kiinnitetyn letkuvaunun siirrän tämän tilalle ja ostan eteläpäätyyn uuden vaunun, jolla yletän pihan etelärajalla myös autotallin taakse.

Elämää puutarhassa

Tällaisia ötököitä ryömi vastaan. Ensimmäinen on todennäköisesti idänlehtikuoriainen, joka herkuttelee pääsääntöisesti lepänlehdillä. Vähän huolestuin kun tapasin pari yksilöä vastaistutettujen rhodojen lehdiltä. Eivät kuitenkaan näytä aiheuttaneen tuhoa rhodoille. Ehkä leuat eivät pysty paksumpiin lehtiin?

Idänlehtikuoriainen rhodon lehdellä.

Iloisempi kohtaaminen oli tavata leppäkerttuja - useita - pohjoiselle pihalle istutettujen mäntyjen rungolta. Olen leppäkerttufani, vaikka en mainitusta kovakuoriaisesta juuri mitään tiedäkään. Paitsi niiden himon syödä kirvoja, mikä on tulevien ruusujemme kannalta onnellista, olettaen pirkkojen viihtyvän pihapiirissämme myös jatkossa.

Lennä lennä leppäkerttu - vaikka männynoksalle.

Jotain valmista

Tuntuu hienolta kun saa jonkin kohdan pihasta "valmiiksi". Harri rajasi talon ja autotallin väliin jäävän istutusalueen ruskeilla laudoilla. Minä kärräsin mullan ja istutin ruusuangervot. Lopuksi viimeistelin istutusalueen kuorikatteella. Ideana siis on, että ruusuangervot muodostavat matalan aidanteen kivetyn alueen "kainaloon".

Ruusuangervojen sommittelua.

Lopputulos on aika siisti, eikö? Jahka ruusuangervot tuosta venähtävät näkymästä tulee vehreämpi. Ruusuangervoissa minua viehättää niiden punertavareunainen lehdistö sekä täyteläinen kukinto.

Reunalauta toimii kätevästi topparina kivetyn ja istutetun alueen välissä.

Etenemistä usealla rintamalla

Viime viikkoina valinnut oivallinen sää on kannustanut pihan rakentamiseen ja muuhunkin ulkona tapahtuvaan työskentelyyn. Olemme Harrin kanssa kunnostautuneet ulkohommissa - itse olen mm. heilunut maalisudin varressa, kärrännyt ja tasoitellut multaa sekä istuttanut uusia kasveja (sekä siirrellyt vanhoja). Etenemistä tapahtuu nyt usealla rintamalla samanaikaisesti. Aloitan raportoinnin itärajalta, jonka viimeistely on parhaillaan työn alla. Kuten aiemmin kevättalvella harmittelin, itärajan ongelmana on ollut mm. se, että selkeä osoitus rajan sijainnista (olemassaolosta?) puuttuu. Sainkin Miialta oivallisen vinkin, miten korjata tilanne vaivattomasti ja niin, että lopputulos on kevyt ja ilmava - en nimittäin halua mitään massiivisia aitarakennelmia pihamme ympärille vaan haluan hoitaa rajaamisen pääasiassa istutuksin.

Alkutilanne: linjalanka osoittaa rajan paikan.

Viritin linjalangan merkitsemään rajan paikkaa - lanka helpottaa merkittävästi rajan sijainnin hahmottamisessa. Harri nikkaroi kahden laudan levyisiä aidanne-moduuleita, jotka painetaan maahan niissä olevilla teroitetuilla tolpanpätkillä. Nuo moduulit syntyivät yhden iltapäivän aikana; materiaalina painekyllästetty ruskea terassilauta (se halvin myynnissä oleva) sekä painekyllästetyt tolpat. Tolppien päiden sahauspinta käsitellään vielä ruskealla puuöljyllä. Valitsimme painekyllästetyn puun aidanteen materiaaliksi, koska se tulee kosketuksiin maan kanssa, mutta ei kuitenkaan syötävien kasvien. Aidannemateriaalit (puutavara ja puuöljy) 46 metrin rajalle tulivat kustantamaan yhteensä noin 120 €.

Valmiita aidanne-moduuleja.

Harrin nikkaroidessa aidannetta minä valmistelin itärajaa aidanteen asennusta varten. Tapitin maisemointikankaan rajan kohdalta kiinni maahan ja taittelin kankaan takaisin tonttimme puolelle. Tämän jälkeen Harri paukutti aidannemoduulit kankaan läpi maahan niin, että kangas estää rikkaskasvien kasvun aidanteen alla helpottaen raja-alueen siistinä pitämistä. Kun aidanne oli paikoillaan käänsin maisemointikankaan aidanteen yli takaisin ojan puolelle ja aloin kärrätä aidanteen viereen Hornborgilta tilaamaamme multaa.

Aidanne paikoillaan, maisemointikanga käännetty yli ja multa tuotu istutuksia varten. Kankaan ideana on estää multaa valumasta aidanteen rakojen läpi ojaan. Ylimääräinen vesi kuitenkin poistuu kankaan läpi. Aikanaan kangas lahoaa, mutta siinä vaiheessa multa on jo niin tiivistynyttä, että pysyy paikoillaan ilman kangastakin.

Kun sain mullan kärrättyä koko asennetun aidanteen matkalle, sommittelin Honkkarista hankitut vuorimännyt (pinus mugo mughus -lajike) aidanteen viereen. Upotin männyn taimet ensin vesiastiaan hetkeksi, sen jälkeen asettelin ne paikoilleen mullan päälle ja kaadoin reilu kolme ämpärillistä havupuumultaa ympärille vuoroin tiivistäen ja kastellen multaa.

Männyntaimien sommittelua.
Taimiväliksi tuli lopulta aidanteen paalujen väli eli noin 130 cm.

Männyt on siis istutettu maisemointikankaan päälle. Ajan mittaan kasvin juuret läpäisevät hapertuvan kankaan ja saavuttavat kankaan alla olevan, viime kesänä levitetyn multakerroksen. Koska kyse on vuorimännyistä, luotan niiden pärjäämiseen laihemmassakin maassa kunhan multapaakku pysyy tiiviinä ja tukee kasvia sen juurtumisessa. Tarpeen mukaan lisään multaa mäntyjen ympärille pitkin kesää.

Männyntaimi multapaakussa.

Aidanteesta on nyt asennettu noin kolmannes ja männyt istutettu siitä noin 10 metrin matkalle eli urakka on kesken ja jatkuu - tovottavasti jo tänä viikonloppuna. Kunhan koko aidanne on paikoillaan, multa kärrättynä ja männyt istutettuna, leikkaan ylimääräisen kankaan pois aidanteen päältä ja kärrään vielä kuorikatetta peittelemään multa-alueet. Jossain vaiheessa hankin ajuruohoa, jota istutan mäntyjen väliin. Ajuruoho saa siitä sitten levitä katteeksi ojan penkalle.

Ensimmäinen siirto

Kuten "jl" totesi aiemmin kommentissaan: "...puutarhanhoito on yhtä siirtelyä." Tänään suoritin meidän pihalla ensimmäisen siirron ja voin jo nyt todeta, että tulevana kesänä siirtelen vielä lisääkin. Ensimmäisenä siirtolistalla oli yksi viime kesänä istutetuista japaninmarjakuusista, jonka olin onnistunut istuttamaan keskelle rajaa. Marjakuusi piti siirtää, sillä rajalla alkoi tapahtua muita asioita, joista myöhemmin lisää.

Lapiolla reikä maisemointikankaaseen.

Ensin valmistelin sopivan paikan: pyyhin kuorikatteen pois tieltä ja löin lapiolla ristikkäisen reiän maisemointikankaaseen. Ideana siis, että kasvin juuret pääsevät helposti tunkeutumaan kankaan alle.

Lapiolla marjakuusi ylös maasta.

Sitten kuopaisin siirrettävän marjakuusen lapiolla ylös maasta. Kuvassa näkyy myös rajalle viritetty linjalanka, joka viimein vahvisti sen, että marjakuusi on aivan rajalla - itse asiassa 5 cm kunnan puolella.

Siirto tehty ja marjakkuusi istutettu multakekoon.

Nostin marjakuusen juuripaakkuineen maisemointikaankaaseen tehdyn aukon päällle, minkä jälkeen kaadoin multaa juuripaakun ympärille ja tiivistin mullasta jämäkän kakun paakun umpärille. Lisäsin multaa kunnes multakeko tuntui jämäkältä ja sitten kastelin koko komeuden kunnolla. Kastelun jälkeen tiivistin kekoa edelleen ja lisäsin vähän multaa keon umpärille.

Valmis lopputulos - siirretty marjakuusi edessä keskellä.

Lopuksi peittelin multakeon kuorikatteella. Jatkossa täytyy seurata, miten keko kestää sateita ja kaipaako se lisätukea, jolloin sen ympärille voi lisätä esim. kiviä. Toisaalta, voihan olla, että kaikki marjakuuset siirtyvä edelleen jonnekin muualle kunhan pihan rakentelu tästä etenee.

Hornborgin tilaus saapui

Eilen iltapäivällä kun hurautimme Pikkuraksaajan kanssa kotiin meitä odotti pihalla kuorma irtokiviä sekä pari isoa säkillistä multaa. Hornborg oli toimittanut tilauksemme sopimuksen mukaisesti viikolla 19 eli heti eilen maanantaina. Tilauksessa oli mukana kaikki, mitä pitikin ja kivet oli kipattu juuri sinne, minne ne halusin. Samaten säkit oli nostettu ohjeeni mukaisesti tonttimme raja-alueille - tosin yksi säkki on niin kallellaan ojan partaalla, että hetken mietin kupsahtaako se ojaan.

Kuvan lähde: http://www.hornborg.fi/
Vinkki: Hornborgin sivuilta ladattavan kevätesitteen QR-koodilla saa 10% alennuksen verkkokauppatilauksen loppusummasta. Puhelimeni QRReader-sovellus osaa lukea koodin myös tietokoneen näytöltä.

Nyt sitten hiat heilumaan - paha vain, että loppuviikolle on tietysti luvassa taas sateita, mutta kait sitä multaa kärrää ja kiviä asettelee paikoilleen sateellakin. Tarttis vain löytää jostain sateen pitävä vaatetus. Ai niin - Harrin edistyttyä pihan kiveämisessä (mistä tullee juttua Koti Lahelaan -blogin puolelle?), keksin jälleen yhden muutoskohteen pihasuunnitelmaan. Mutta siitä lisää tuonnempana.